POWr Social Media Icons

sunnuntai 13. joulukuuta 2015

Vihaa sitä paskiaista! Crossfit trial päättyi

Ihana viikko crossfitin parissa tuli päätökseen eilen. Perjantain teemana oli etukyykky, ensin haettiin maksimia kolmen toiston sarjoissa ja harjoiteltiin tekniikkaa. Epäilin etukäteen olkapään ja lavan liikkuvuutta, mutta noilla koutseilla tuntuu olevan joka ongelmaan pussillinen kikkoja hihassaan, ja sain yllättävän kivuttomasti kyynärpäät riittävän ylös ja tangon kropan päälle lepäämään. Kyykky tehdään suoralla selällä, rinta auki ja ylös, lantio taakse. Sitten vaan alas, paino kantapäillä. 

Lopputunnista otettiin tangolta puolet painosta pois ja vuorossa Death by ft squat 20 min cap. Koska lajille tuntuu olevan ominaista ilmaista yksinkertaiset asiat hankalasti, niin suomennetaan tuo. Eli 20 minuuttia aikaa, ja lähdetään kyykkäämään niin että ensimmäisellä minuutilla yksi kyykky, loppuminuutti lepoa. Toisella minuutilla kaksi kyykkyä, lepo, kolmennella kolme jne. Niin pitkälle kuin pääsee. Sitten kun tipahtaa, leikki lähtee alusta. 20 min cap tarkoittaa sitä, että 20 minuutin aikana vedetään niin monta kertaa ja niin pitkälle kuin pääsee. Pääsin 12 kierrosta, viimeinen toisto 12. minuutin viimeisellä sekunnilla, jolloin 1. kierros lähti suoraan ilman lepoa. Ei tullut kauhean montaa toistoa, kun noutaja tuli. Ei tainnut kukaan päästä ihan loppuun asti, mutta aika moni pääsi kyllä hirmuisen lähelle. Rautaista jengiä. Aamulla heräsin siihen kun kyljen kääntäminen sattui, eikä ihme...




Eilen oli viimeinen kerta, ja edellisenä päivänä rääkätyillä reisillä oli herkkua sukeltaa kahvakuulaswingiin. Alkulämmittely oli ihana; 3 kierrosta row 200 m (siis soutu), deathmarch 10 m ja 10 x sit-ups. Ihania kaikki, ja ajattelinkin että mitähän p*skaa on luvassa kun näin lempästi aloitetaan... No se swingihän se tosiaan oli. Ensin haettiin tuntumaa 16 kilon kuulalla (siis minä, joillakin oli isompaa, joillakin pienempää), ja sitten käsky kävi vaihtaa isompaan. 20 kilon kuulat pääsi loppumaan, joten ainoa vaihtoehto oli se 24 kg sitten. "Juu juu", huuteli ohjaaja iloisesti, kun mulkoilin vuoroin ohjaajaa ja vuoroin mokomaa murikkaa jota raahasin riviin, "vihaa sitä paskiaista!" 

Lopputunnin leikkinä oli boxihypyt ja kahvakuulaswing amrap 2 min, 1 min rest. Eli niin monta kierrosta kuin kahteen minuuttiin ennättää, 10 swingiä ja 5 boxia, minuutin lepo ja ralli alusta. Minun kohdallani tosin ei voi puhua hypystä, suosiolla skaalasin ja askelsin boxit. Pakkohan se on jossain vaiheessa kokeilla miltä verille raapiutuneet sääret, murtunut sormi ja nenäverenvuoto yhdessä tuntuvat, mutta vielä ei kantti riittänyt. Oma sali on nyt irtisanottu tammikuun loppuun, ja ellei arpaonni suosi (seura arpoo kaksi paikkaa tammikuun on rampille) niin sitten helmikuussa starttaa ihan kunnolla.

Aamulla olin aikeissa hemmotella itseäni protskupannareilla, kun Fitnesstukusta tilaamani Pancake mix-paketti saapui. Pannuhan meillä on sysipaska ja vaihtoon menossa ollut jo ikuisuuden. Kaupassa se tuppaa unohtumaan, ja tässä vaiheessa sen sitten muistaa... Niin että pannarit edelleen tyypittämättä, pitää arvostella sitten kun pääsee edes maistamaan. Ristus... Ja ei muuta kuin blenderi laulamaan. Illaksi töihin, lounaskin tuossa juuri valmistui niin on eväätkin tehty. Ihana pikkupakkanen ja ohuen ohut lumihyhmä maassa. Tunnin lenkki koiran kanssa, mukavasti vertyi kun taas on niin tuhannen jumissa koko torso.

Protskupannaria, anyone? Bon appétit!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti