Aamupala: Neiti O ja herra A tahtoivat banaanilettuja, ja niitä myös saivat. Neiti A:lla mahatauti, joten ei halunnut vielä mitään, söi myöhemmin mysliä, jogurttia ja mustikoita. Lautaset palautuivat tyhjinä. Koska meillä oli aamusta vähän kiire, paistelin letut vain lapsille, ja itse söin myöhemmin siemennäkkäriä ja ne pari lusikallista mustikoita, jotka lapsilta jäi. Teetä kokeilin makeuttaa luomukookossokerilla, jota eilen ostin. Tuoksu ja ulkonäkö on hyvin ruokosokerimainen, tosi kevyellä kädellä ripottelin enkä kovin dramaattista vaikutusta huomannut, mutta kyllä tämä näinkin juotua tuli. Näkkäri oli ihanaa, lapsetkin sitä maistoivat, mutta ei ainakaan vielä lyönyt ihan läpi. Eipä haittaa, jää minulle enemmän...
Lounas: Neiti O ja herra A ruokailivat tänään päiväkodissa, neiti A:lla sen sijaan oli sairaspäivä kotona. Lounaalle paistettiin hyvin yksinkertaisia jauhelihapihvejä; vain liha, kananmuna ja mausteet, öljykäsin taputtelu pannulle. Neiti A söi pienen annoksen pastan kanssa, allekirjoittanut hieman reippaammin salaatin ja bataattiranskalaisten kanssa. Ranskalaisten kanssa maistui tulinen guacamole.
Välipala: Muu perhe söi päivälliseksi possun sisäfilettä, perunoita ja salaattia, minä söin (vähän reilu tunti ennen treeniä) yhden annoksen chiavanukasta ja puolikkaan banaanin. Koostumus oli vieras ja jotenkin ällöttävä, maussa ei mitään vikaa, joten eiköhän tuohon totu jos ei muita välipaloja keksi. Lapset maistelivat ruokaa odotellessaan uudestaan siemennäkkäriä, ja nyt se yllättäen tytöille maistuikin. Miekkosen mielestä oli "äkäshtä", eli toisin sanoen ei pitänyt siitä. Sivumennen sanoen asian vierestä, treeni meni ihan ok, ihan satanen lasissa-tunnelmaan en päässyt, mutta se tuskin oli ruoasta kiinni. Ilahduttavaa oli se, että tänään kerrattiin viime viikolla väliin jääneen tunnin asia, eli nyt en ole enää ollenkaan jäljessä!
Päivällinen/iltapala: Treenin jälkeen söin sitä samaa possua kuin muu perhe aiemmin, sen kaveriksi tuli inkivääri-mandariinimaustettuja porkkanoita (NIIN HYVIÄ!!), salaattia ja siemennäkkäriä. Vielä fiilistelen jaksaisinko syödä pienen hedelmäsalaatin, tuossa olisi se välipalalta jäänyt puolikas banaani ja päärynä tyrkyllä. Ruoasta vain tuli sellainen mukavasti täysi olo, että ei kauheasti tekisi enää mitään mielikään. Jos en olisi ruokavammainen, niin palanen tummaa suklaata täydentäisi leppoisan olotilan. Mutta kun olen ruokavammainen, niin koko levyhän siinä touhussa lipsahtaisi kuitenkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti